Yhteisö

Miten otamme yhdessä mediakasvatuksen osaksi tavoitteellista varhaiskasvatusta? Toimintatapoja yhteiseen keskusteluun ja suunnitteluun.

Mediakasvatus tavoitteellisesti osaksi arkea

Varhaiskasvatuksessa kasvatustyötä tehdään ja kehitetään kasvattajatiimeissä ja koko kasvatusyhteisön voimin. Paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat määrittelevät ja ohjaavat varhaiskasvatusyksiköiden ja niiden kasvattajatiimien toteuttamaa varhaiskasvatusta. Kunkin yksikön ja ryhmän pedagogisen toiminnan perusteita, käytännön ratkaisuja ja toimintaympäristöä kuvataan ja avataan vuosittaisissa suunnitelmissa.

Mediakasvatus ei solahda osaksi suunnitelmallista varhaiskasvatusta ilman asian tietoista haltuunottoa ja kasvattajayhteisön yhteistä panostusta. Mikä on tilanne sinun yhteisössäsi?

Kasvatusyhteisön mediakasvatuksen polut

1. Meillä ei ole kiinnostusta mediakasvatukseen. Siitä ei ole puhuttu.

2. Asiasta kiinnostuneet toteuttavat mediakasvatusta, mutta asiaa ei ole käsitelty yhdessä.

3. Osallistumme yksittäisiin tempauksiin tai teemapäiviin. Otamme vastaan meille tarjottuja mediavälineitä ja ulkopuolisten toteuttamaa mediakasvatusta. Tiedotamme media-aiheista koteihin.

4. Mediakasvatusta kokeillaan ja toteutetaan arjessa. Hyödynnämme olemassa olevia mediavälineitä ja osallistumme koulutuksiin. Mediakasvatuksesta keskustellaan huoltajien kanssa. Viestimme osaamiseen ja välineisiin liittyvistä tarpeista ja mahdollisista ongelmista niistä vastaaville tahoille.

5. Mediakasvatusta suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan yhdessä osana VASUa. Sovimme tavoitteista ja vastuista sekä hankimme monipuolista välineistöä. Mediakasvatus on tavoitteellinen osa VASU- ja muita keskusteluja huoltajien kanssa. Huolehdimme mediakasvatusosaamisesta osallistumalla koulutuksiin sekä jakamalla osaamista.

Mediakasvatuksen tietoinen ja ammatillinen haltuunotto edellyttää yhteistä keskustelua ja käsitteiden avaamista käytännön tasolla tiimissä ja koko kasvatusyhteisössä. Koska lapsiryhmät samoin kuin tiimitkin ovat aina erilaisia taustoiltaan ja taidoiltaan, on yhteistä keskustelua mediakasvatuksen lähtökohdista käytävä vähintään vuosittain ja aina tarvittaessa. Käytännön mediakasvatustapoja mietitään ja arvioidaan jatkuvasti toimintavuoden aikana.

Kasvatusyhteisöt ja tiimit ovat ja saavatkin olla kaikki omanlaisiaan mediakasvattajia. Tärkeintä on, että jokainen kasvattajaporukka löytää yhdessä kokeilemalla ja tekemällä oman tapansa toteuttaa tietoista ja VASUn mukaista mediakasvatusta juuri omille lapsiryhmilleen.

Meillä uusia asioita opetellaan usein ”kahvihuonepedagogiikan” kautta. Kahvihuoneeseen on tehty pieniä mediatehtäviä, jotka selvitettyään saa palkinnon. Esimerkiksi QR-koodirata johti herkkukätkölle tai BeeBotilla selvitettiin rata, mistä sai jotain hyvää. Arempikin rohkaistuu kokeilemaan uutta! 

– Kirsi, opettaja

Varhaiskasvatuksen arki on työntäyteistä; suunnittelua ja yhteistä kehittämistä vaativia asioita on lukuisia. Mediakasvatus on monelle vielä vierasta tai sen toteuttaminen käytännössä voi tuntua haastavalta. Mediakasvatus ja sen kehittäminen voivatkin jäädä työyhteisöissä helposti muiden asioiden ja tavoitteiden jalkoihin.

Varhaiskasvatusyksikön johtajan ja muiden pedagogisesta johtamisesta vastaavien on huolehdittava siitä, että myös mediakasvatuksen yhteiselle käsittelylle löytyy aikaa.

Omassa työssäni rakenteiden luominen on ollut keskeistä. Meillä on säännölliset pedapalaverit, joissa otetaan esille aina pari mediakasvatusteemoihin liittyvää juttua. Sitten käydään yhdessä läpi, mitä edellisen kerran ideat ja toimintamallit ovat ryhmissä tuottaneet.

– Jerkka, varhaiskasvatusyksikön johtaja

Mediakasvatuksen tarkistuslista johtajalle

  • Työyhteisöni tietää, mitä VASU sanoo mediasta ja mediakasvatuksesta.
  • Tieto uusista oppimisen mahdollisuuksista ja materiaaleista kulkee kaikille.
  • Yksiköstäni on mahdollista osallistua koulutuksiin aina tarvittaessa.
  • Palaverikäytännöt ja muut rakenteet tukevat meillä yhteistä keskustelua ja kehittämistä.
  • Kaikilla työntekijöillä on riittävä perusosaaminen mediakasvatuksesta.
  • Meillä on käytössä riittävä ja toimiva digitaalinen välineistö VASUn tavoitteiden toteuttamiseen.
  • Mediakasvatusta toteutetaan kaikissa ryhmissä VASUn mukaisesti.
  • Huoltajat tietävät, millaista mediakasvatusta meillä toteutetaan.

Tavoitteellisen mediakasvatuksen toimintamalli

Jokaisessa tiimissä ja työyhteisössä on hyvä käydä yhdessä keskustellen läpi seuraavat kysymykset ja asiat. Vastausten kautta muodostuu oman yhteisön polku tietoiseen ja tavoitteelliseen mediakasvatukseen.

Millainen porukka olemme kasvattajina? – yksilöpohdinnasta yhteiseen keskusteluun

  • Tiimin mediasuhteet ja kiinnostuksen kohteet
  • Tiimin osaaminen ja sen arviointi (mm. kasvattajan osaamisportaat)
  • Tiimin vahvuudet ja kehittämistarpeet

Millainen porukka meillä on kasvatettavana? – lapsiryhmästä nousevat tavoitteet

  • Lasten mediasuhteet ja kiinnostukset kohteet
  • Lasten mediasuhteista ja -kokemuksista nousevat oppimisen tarpeet
  • Kotien mediakulttuurit ja mediakasvatus

Mitä vasu meiltä edellyttää? – käsitteet ja tavoitteet yhteisesti haltuun

  • Vasun kirjaukset mediasta, mediakasvatuksesta, monilukutaidosta ja digitaalisesta osaamisesta
  • Yhteinen ymmärrys vasun käsitteistä ja tavoitteista käytännön toimintana
  • Tiedonhaku ja osaamisen jakaminen tarvittaessa

Millaista mediakasvatusta toteutamme? – päivittäinen toiminta ja sen tarkastelu

  • Tavoitteet, sisällöt ja menetelmät. Vastaavatko sisällöt ja menetelmät tavoitteisiin?
  • Toimintaympäristö ja välineet
  • Mitä tehdään, miksi tehdään, miten tehdään, mitä opitaan?

Miten mediakasvatus näkyy toiminnassamme? – suunnitelmallisuus ja dokumentointi

  • Kirjaukset lasten ja ryhmien VASUissa sekä yksikön toimintasuunnitelmassa
  • Pedagogisen dokumentoinnin ja näkyväksi tekemisen tavat, myös perheet huomioiden
  • Mediakasvatuksen toteutumisen arviointi
Jaa: