Media + Kasvatus

Medialukutaitoa kehitetään mediakasvatuksen avulla. Mitä mediakasvatus on ja mitä varhaiskasvatussuunnitelman perusteet sanovat siitä?

Miksi mediakasvatus on tärkeää?

Media on yhä kiinteämmin osa jokaisen lapsen ja aikuisen arkea. Median äärellä opitaan, hankitaan tietoa, vietetään aikaa ja ollaan vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Media sisältöineen ja ilmiöineen näkyy ja kuuluu myös kaverisuhteissa, leikeissä, puheissa, työn tekemisessä ja vapaa-ajan vietossa. Usein sanotaankin, että elämme mediakulttuurissa.

Lasten elämässä mediakulttuuri näkyy ja kuuluu. He kohtaavat erilaisia mediasisältöjä, joista osa on tehty suoraan lapsille ja osa ei. Esimerkiksi joitain uutisia, mainoksia ja lööppejä lapsen voi olla vaikea ymmärtää ilman aikuisen opastusta. Osa mediasta on ikärajansa vuoksi lapsilta kokonaan kiellettyä. Suoraan lapsille tuotetaan kaupallisia mediasisältöjä, kuten lastenohjelmia, pelejä, kirjoja ja musiikkia. Mediaan liittyy kiinteästi myös leluja ja muita oheistuotteita, esimerkiksi vaatteita, joissa on mediahahmojen kuvia. Osana varhaiskasvatusta voidaan tuottaa itse ei-kaupallista mediaa, kuten ryhmän oma sanomalehti tai videoita. Lapset myös keksivät ja tuottavat itse tapoja käyttää ja käsitellä mediaa leikeissään ja ilmaisussaan.

Kasvatuksella ja opetuksella edistetään lasten hyvinvointia ja oppimista. Mediakulttuuri tuo näihin uusia ulottuvuuksia. Millaisia taitoja ja valmiuksia mediakulttuurissa toimiessa tarvitaan?

Usein pohditaan median vaikutuksia lapsiin – muistetaanko ajatella, mitä lapsi voi tehdä ja saada aikaan medialla?

Kun lähdetään liikkeelle lasten kokemuksista ja lapsille tärkeästä mediakulttuurista, on helpompi löytää ne kasvatukselliset ja opetukselliset mahdollisuudet, joita media tarjoaa varhaiskasvatukselle.

Mitä on media?

Mediavälineitä ovat esimerkiksi perinteiset joukkotiedotusvälineet, kuten sanomalehdet, televisio ja radio. Niitä ovat myös musiikkisoittimet, kamerat, pelikonsolit, puhelimet ja erilaiset tietokoneet.

Kaikki viestit, joita mediavälineillä tuotetaan, käytetään ja välitetään, ovat mediasisältöjä. Niitä voivat olla esimerkiksi tekstiviestit, elokuvat, valokuvat, televisio-ohjelmat, pelit, uutiset ja videot. Media-sanalla voidaan viitata yleisemmin myös median toimialaan, esimerkiksi uutistoimituksiin.

Eri mediamuodot ja -sisällöt sulautuvat nykyisin yhteen. Esimerkiksi älypuhelimessa pelkän ”kännykän” lisäksi laitetta voi käyttää tietokoneen, pelilaitteen, musiikkisoittimen, television tai videokameran tapaan.

Mediakasvatus varhaiskasvatuksessa

Mediakasvatuksella tarkoitetaan kasvatusta ja opetusta mediasta ja median avulla. Pienten lasten kohdalla se on tavoitteellista varhaiskasvatusta ja vuorovaikutusta, jonka osapuolina ovat kasvattajat, kasvatettavat ja mediakulttuuri.

Mediakasvatuksella vahvistetaan medialukutaitoa: sellaisia tietoja, taitoja ja ymmärrystä, joita tarvitaan median tulkinnassa, tuottamisessa ja itseilmaisussa sekä median käyttämisessä ja oman mediasuhteen tarkastelussa. Mediakasvatus opettaa nykypäivän kansalaistaitoja.

Varhaiskasvatuksessa mediakasvatuksen tehtävänä on tukea lasten mahdollisuuksia ilmaista itseään ja toimia aktiivisesti yhteisössään (VASU, 2018). Mediakasvatuksen lähtökohtana ovat lasten kokemukset ja jo olemassa oleva osaaminen. Niistä nousevat oppimisen tarpeet. Mediakasvatuksella myös rikastetaan lapsen kokemusmaailmaa ja ymmärrystä mediasta sekä edistetään kokonaisvaltaisesti varhaiskasvatuksen tavoitteita.

Medialukutaitoa opetellaan pienelle lapselle ominaisin tavoin: leikkien, liikkuen, tutkien ja erilaisin ilmaisukeinoin. Oppiminen tapahtuu yhteisen kokemisen, itse tekemisen ja keskustelun kautta. Toiminnan tulee olla tavoitteellista ja lasten kasvun ja oppimisen kannalta perusteltua.

Pohdi mediakasvatusta suunnitellessa ja tehdessä: Mitä lapsi oppii tämän toiminnan avulla mediasta tai itsestään suhteessa mediaan?

“Tieto- ja viestintäteknologia (TVT) on meillä mukana monissa arjen tilanteissa, esimerkiksi retkillä ja niitä suunnitellessa. Etsimme lasten kanssa netistä sopivia kohteita ja tutkimme reittioppaasta parhaat reitit. Haemme myös yhdessä tietoa ja kuvia lapsia kiinnostavista ilmiöistä ja teemme tiedotteita vanhemmille. Otan lapset mukaan kaikkeen tällaiseen, niin TVT:n rooli arjessa tulee heille luontevasti tutuksi.”

– Heli, opettaja

Kun lähden lasten kanssa retkelle, matka ei yleensä ole vain kävelyä siistissä jonossa perille. Meillä se on havaintojen tekoa ja monilukutaitoa! Jono saattaa pysähdellä, ja heitän ilmaan kysymyksiä: Minkä liikennemerkin ohi juuri menimme? Mitä kaupan ikkunassa mainostettiin? Mitä ääniä kuuluu? Retkeily on hauskaa!

– Susanna, lastenhoitaja

Miten mediakasvatus näkyy VASUssa?

VASUssa mediakasvatus on kirjattu erityisesti osaksi oppimisen aluetta Minä ja meidän yhteisömme. Medialukutaitoa edistäviä tavoitteita sisältyy myös laaja-alaiseen osaamiseen monilukutaidon sekä tieto- ja viestintäteknologian osalta. Näiden lisäksi media tai tieto- ja viestintäteknologia mainitaan VASUssa leikin, oppimisympäristöjen ja ilmaisun eri muotojen yhteydessä.

Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten viestien tulkinnan, tuottamisen ja käyttämisen taitoa. Viestit voivat olla monenlaisia, esimerkiksi puhetta, symboleita, ääniä, kuvia, videoita tai kirjoituksia. Lasten kanssa opetellaan ymmärtämään ja tulkitsemaan ympäröivää maailmaa sekä viestimään erilaisissa tilanteissa.

Tieto- ja viestintäteknologia (TVT) on varhaiskasvatuksessa osa monipuolista oppimisympäristöä. Siihen tutustutaan lasten kanssa leikinomaisesti tutkimalla ja itse kokeilemalla. Välineitä hyödynnetään myös toiminnassa ja sen dokumentoinnissa. On tärkeää huomata, että medialukutaitoa voidaan opetella käyttämällä tieto- ja viestintäteknologiaa, mutta kaikkeen mediakasvatukseen – tai edes kaikkeen TVT-opetukseen – ei tarvita laitteita.

Minä ja meidän yhteisömme

  • Lasten kanssa tutustutaan eri medioihin ja kokeillaan median tuottamista leikinomaisesti turvallisissa ympäristöissä.
  • Lasten elämään liittyvää mediasisältöä ja sen todenmukaisuutta pohditaan yhdessä lasten kanssa. Samalla harjoitellaan kehittyvää lähde- ja mediakriittisyyttä.
  • Lapsia ohjataan käyttämään mediaa vastuullisesti ottaen huomioon oma ja toisten hyvinvointi.
  • Mediassa esiintyviä teemoja voidaan käsitellä lasten kanssa esimerkiksi liikunnallisissa leikeissä, piirtämällä tai draaman keinoin.
  • Varhaiskasvatuksen tehtävä on kehittää lasten valmiuksia ymmärtää lähiyhteisön monimuotoisuutta ja harjoitella siinä toimimista. Tehtävää lähestytään eettisen ajattelun, katsomusten, lähiyhteisön menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden sekä median näkökulmista.

Monilukutaito sekä tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

  • Lasten kanssa nimetään asioita ja esineitä sekä opetellaan erilaisia käsitteitä.
  • Lapsia innostetaan tutkimaan, käyttämään ja tuottamaan viestejä erilaisissa, myös digitaalisissa, ympäristöissä.
  • Lasten kanssa tutkitaan ja havainnoidaan tieto- ja viestintäteknologian roolia arkielämässä sekä tutustutaan erilaisiin tieto- ja viestintäteknologisiin välineisiin, sovelluksiin ja peleihin.
  • Henkilöstö ohjaa lapsia tieto- ja viestintäteknologian monipuoliseen ja turvalliseen käyttöön.
  • Digitaalista dokumentointia hyödynnetään leikeissä, tutkimisessa, liikkumisessa sekä taiteellisessa kokemisessa ja tuottamisessa.
  • Mahdollisuudet kokeilla ja tuottaa sisältöjä itse ja yhdessä muiden lasten kanssa käyttäen apuna tieto- ja viestintäteknologiaa edistävät lasten luovan ajattelun ja yhteistoiminnan taitoja sekä lukutaitoa.
  • Monilukutaitoisiksi kehittyäkseen lapset tarvitsevat aikuisen mallia sekä rikasta tekstiympäristöä, lasten tuottamaa kulttuuria sekä lapsille soveltuvia kulttuuripalveluja.

Ilmaisun monet muodot

  • Lapset kokeilevat erilaisia kuvan tekemisen tapoja, välineitä ja materiaaleja esimerkiksi maalaamalla, piirtämällä, rakentamalla ja mediaesityksiä tekemällä.
  • Lasten kanssa havainnoidaan heidän itse tekemiään kuvia, taideteoksia, mediasisältöjä, esineitä sekä rakennetun ja luonnon ympäristön kohteita.

Leikki kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin lähteenä

  • Lasten kulttuurin ja lapsille suunnatun median tunteminen auttaa henkilöstöä ymmärtämään lasten leikkejä. Myös erilaiset pelit ja digitaaliset välineet tarjoavat niihin monenlaisia mahdollisuuksia.

Varhaiskasvatuksen oppimisympäristöt

  • Tieto- ja viestintäteknologia on osa monipuolista ja lasta osallistavaa oppimisympäristöä. Varhaiskasvatuksessa käytetään tieto- ja viestintäteknologiaa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Kohti tietoista mediakasvattajuutta

Jokainen lasten kanssa työskentelevä on myös mediakasvattaja, sillä kasvatustyötä tehdään mediakulttuurissa. Yksittäinen valinta kasvatustilanteessa voi olla mediakasvatuksellinen teko, vaikka sitä ei olisi sellaiseksi tarkoitettu. Vaikkapa se, puhuuko aikuinen kiinnostuneesti vai vähättelevästi lapselle tämän suosikkielokuvasta, on yksi esimerkki tällaisesta kasvatusvalinnasta.

Ilman asian tietoista pohtimista harva kuitenkaan mieltää itseään mediakasvattajaksi. Tällöin mediaan liittyvät kasvatusteot jäävät helposti sattumanvaraisiksi tai niitä ohjaavat enemmän henkilökohtaiset mieltymykset ja käsitykset kuin varhaiskasvatukselle asetetut tavoitteet.

Kasvatuksen ammattilaisena olet jo mediakasvattaja, mutta hyväksi mediakasvattajaksi ei tulla vahingossa!

Kasvattajan ei tarvitse olla mediaguru ja osata valmiiksi kaikkea voidakseen edistää lasten medialukutaitoa. Polku hyväksi mediakasvattajaksi voi rakentua monenlaisten reittien ja osaamisen kautta. Riittää, että löytää oman tapansa toteuttaa sellaista kasvatusta ja opetusta, jolla saavutetaan lasten tarpeita vastaavat ja VASUn velvoittamat päämäärät.

Harjoittelemme pikkuhiljaa, kaikkea ei tarvitse osata kerralla. Ideoita ja sovelluksia on valtavat määrät, pitää vain löytää mieleiset ja sen hetken tarkoitukseen sopivimmat. Yhdessä lasten kanssa opitaan!

– Sari ja Marika, perhepäivähoitajat

Pohdi pikaisesti:

Millaisia ajatuksia ja tunteita sanapari lapset ja media sinussa herättää? Kun sinulla on vastaus tähän kysymykseen, vaihda sanan media tilalle vuorotellen erilaisia medioita, kuten kuvakirjat, uutiset, tietokonepelit, lastenohjelmat, mainokset tai kamerat.

Huomaatko eroja sanaparien herättämissä tuntemuksissa? Mistä erot mielestäsi johtuvat? Perustuvatko ne ammatilliseen tietoon vai uskomuksiin? Muuttuivatko ajatuksesi lapsista ja mediasta sen jälkeen, kun ajattelit asiaa tarkemmin?

Jaa: