Kasvattaja

Miten voin vahvistaa ja kehittää omaa mediakasvatusosaamistani? Näkökulmia pohdinnan, arvioinnin ja kehittämisen tueksi.

Mediasuhteista liikkeelle

Kehittyminen tietoiseksi mediakasvattajaksi alkaa tarkastelemalla omaa mediasuhdetta ja oman kasvatustyön taustalla olevia arvoja ja käsityksiä. Ne heijastuvat väistämättä työhön. On luonnollista, että jokaisella on omanlaisensa suhde mediaan. Ammattilaisen työssä tulee kuitenkin ensisijaisesti toteuttaa yhteisiä kasvatuslinjoja, ja niitä varhaiskasvatuksessa ohjaa VASU.

Kun tuntee taitonsa ja suhteensa mediaan, on helpompi tehdä tietoisesti VASUn mukaisia kasvatusvalintoja ja kartuttaa omaa osaamistaan. Median herättämien tuntemusten tavoitteellinen tutkiminen auttaa myös saamaan paremman ja tietoisemman otteen ilmiöstä. Tällöin on helpompi suunnitella toimintaa lasten tarpeista ja kokemusmaailmasta lähtien. Tämä on tärkeää erityisesti, jos lasten kiinnostus ja kokemukset liittyvät itselle vieraisiin tai epämieluisiin mediasisältöihin ja ilmiöihin.

Avuksi oman mediasuhteen pohdiskeluun

Millainen on oma tapani käyttää mediaa? Mitkä mediat ovat tuttuja, mitkä vieraita? Millaisesta mediasta itse nautin ja innostun? Mitkä mediat olivat minulle tärkeitä, kun oli lapsi? Miten media näkyy omassa kasvatustyössäni?

Oman lapsiryhmän kokemukset ja suhde mediaan antavat suunnan mediakasvatukselle. Kasvattajan on hyvä seurata herkällä otteella, millainen merkitys medialla on lasten elämässä. Havainnoimalla lapsiryhmän leikkejä, puheita ja vuorovaikutussuhteita oppii tunnistamaan lapsille tärkeitä asioita ja kasvatuksen paikkoja. Lasten vaatteet ja muut tavarat kertovat nekin usein heidän mediamieltymyksistään.

Paras asiantuntija lasten mediasuhteisiin on lapsi itse. Lapset kertovat mielellään itseään kiinnostavista mediasisällöistä, kuten peleistä, ohjelmista ja elokuvista. Vanhemmilla ja muilla kodin aikuisilla on myös tietoa lapsen mediankäytöstä sekä olennainen osansa mediakasvattajina. Arvostava ja kiinnostunut suhtautuminen lasten mediakokemuksiin on tärkeää.

Moni ajattelee lasten käyttävän mediaa jo niin paljon, ettei sitä tarvitse enää tuoda varhaiskasvatukseen. Asia on kuitenkin päinvastoin: Mediaa on lasten elämässä niin paljon, että medialukutaitoa tarvitaan pienestä pitäen. Juuri siksi tarve mediakasvatukselle on suuri!

Ilman tavoitteellista mediakasvatusta lasten taidot ja kokemukset mediasta voivat jäädä yksipuolisiksi tai jopa kokonaan huomioimatta. Lapsi tarvitsee turvallisia aikuisia, joiden kanssa käsitellä innostavia, mietityttämään jääneitä tai pelottavia mediakokemuksia.

Tuumasta toimeen

VASU kertoo, millaisia asioita lasten kanssa tulee tehdä ja harjoitella, myös mediakasvatuksessa.  Tiimin kanssa tehdyt havainnot lasten kiinnostuksen kohteista ja tarpeista auttavat valitsemaan juuri omalle lapsiryhmälle sopivat sisällöt, menetelmät ja välineet. Innostavia vinkkejä käytännön toteutukseen löytyy esimerkiksi koulutuksista, kollegoilta ja netissä saatavilla olevista mediakasvatusmateriaaleista. 

Media herättää monenlaisia tunteita ja mielipiteitä. Kun tutustuu erilaisiin tapoihin toteuttaa mediakasvatusta ja kokeilee ideoita itse, huomaa nopeasti, kuinka monimuotoisesti ja innostavasti mediaa voi lasten kanssa käsitellä. On tärkeää tunnistaa mediakasvatukseksi myös se, mitä jo tehdään.

Ymmärrän nyt, että mediakasvatus on paljon kiinni oman ajattelun kääntämisestä, asioiden näkemisestä ja tekemisestä toisin!

– Jarno, opettaja

VASUn mukainen mediakasvatus on käytännössä helppoa. Pikkulasten kanssa ei tarvitse tehdä mitään niin monimutkaista, että aikuinen ei sitä pienellä harjoittelulla osaisi opettaa.

Alkuun pääsee omia vahvuuksiaan hyödyntäen. Jos kuvakirjat tai lehdet ovat sinulle tutuin media, aloita niistä. Jos sinua innostavat digitaaliset mediat, kuten pelit tai tietokoneet, lähde tutustumaan niiden maailmaan lasten kanssa. Kun on enemmän kokemuksia mediakasvatuksesta, on helpompi kokeilla uusia juttuja ja laajentaa omaa osaamista.

Median ja erilaisten TVT-välineiden mahdollisuuksiin kannattaa perehtyä innostavien ja arkeen helposti solahtavien tekemisten avulla. Lastenkin kanssa on hyvä ensin tutustua mediaan leikkien ja kokeillen ja sitten siirtyä isompiin tuotoksiin ja projekteihin.

Yksi parhaista tavoista vahvistaa omaa osaamista on tutkia ja kokeilla mediaan liittyviä asioita yhdessä lasten kanssa. Samalla kun harjoittelet ja opit itse uutta, toteutat jo lasten osalta VASUa ja mediakasvatuksen tavoitteita: tutustutaan median eri muotoihin ja TVT-välineisiin.

Olen oivaltanut, että työntäyteisen arjen keskellä voi myös oppia käyttämään medialaitteita ja sovelluksia. Otan esimerkiksi tabletin leikkihetkelle mukaan ja lähden tutkimaan sitä lasten kanssa. Mitä tällä voisi tehdä?

– Susanna, lastenhoitaja

Mediakasvattajana et ole koskaan valmis tai täysin oppinut. Maailma ympärillä muuttuu, lapsiryhmät ja kasvattajatiimit vaihtuvat. Uusien ihmisten lisäksi kohtaat uudenlaisia viestinnän ja vuorovaikutuksen tapoja ja välineitä, joihin voi olla tarpeen tutustua. Omaa osaamista on syytä arvioida ja päivittää aina tarvittaessa.

Onneksi monet tärkeät asiat pysyvät samana vaikka media muuttuisikin: yhdessä toimiminen, tutkiva asenne sekä kyky ilmaista itseään ja pyytää aikuiselta apua tarvittaessa ovat esimerkkejä sellaisista lapsille tärkeistä taidoista, jotka pätevät niin uusiin kuin vanhoihin medioihin. Niiden opettaminen ja oppiminen on aina ajankohtaista.

Oman osaamisen arvioinnissa voi hyödyntää oheisia mediakasvattajan osaamisen portaita. Osaaminen koostuu monenlaisista asioista: tiedoista, taidoista ja asenteesta. Löydätkö itsesi portaikolta?

Osaamispolut

1. En tiedä, miksi tai miten toteuttaisin mediakasvatusta. Jätän sen muille.

2. Media kiinnostaa lapsia, joten annan heille mediavälineitä käyttöön. Kokeilen yksittäisiä mediakasvatusjuttuja innostavien ideoiden sattuessa kohdalle.

3. Olen kiinnostunut lasten mediaan liittyvistä kokemuksista ja mielenkiinnon kohteista. Suunnittelen ja toteutan toisinaan mediakasvatusta. Käytän mediavälineitä lasten kanssa ohjaten heitä tekemisessä. Tutustun muiden kasvattajien tapoihin toteuttaa mediakasvatusta. Tiedotan mediasta ja mediakasvatuksesta koteihin.

4. Havainnoin aktiivisesti median roolia lasten elämässä. Suunnittelen ja toteutan tavoitteellista ja ryhmälleni sopivaa mediakasvatusta. Kokeilen lasten kanssa rohkeasti erilaisia mediavälineitä ja niiden käyttötapoja. Keskustelen lasten mediasuhteista ja mediakasvatuksesta tiimini ja huoltajien kanssa.

5. Suunnittelen ja toteutan mediakasvatusta lasten mediasuhteista ja kokemuksista nousevien tarpeiden ja kiinnostuksen kohteiden pohjalta. Kehitän mediakasvatusta yhdessä tiimini kanssa varhaiskasvatuksen yleiset tavoitteet huomioiden. Käytän lasten kanssa eri medioita ja välineitä monipuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti erilaisissa oppimisympäristöissä ja -tilanteissa. Hyödynnän pedagogisessa dokumentoinnissa ja arvioinnissa monipuolista mediailmaisua ja -tuottamista myös yhdessä lasten kanssa. Huomioin mediakasvatuksen VASU-keskusteluissa ja jaan tietoa ja osaamista yhdessä kotien kanssa.

Jaa: